Autoalan johtaja, oletko oikealla aikakaudella?

Johdon valmentaja, psykologi Päivi Pentti (vas.) ja työelämän juridiikkaan erikoistunut asianajaja Anu Waaralinna puhuvat tulevaisuuden menestyvän yrityksen johtamisesta AKL Summit 2019 -tapahtumassa lokakuussa.

Yritykset kilpailevat nyt uuden sukupolven, milleniaalien, suosiosta, eivätkä heihin tepsi enää vanhat kikat: raha ja pelko. Uusi työntekijöiden sukupolvi laittaakin yritysten johdon koville ja muuttamaan johtamistapoja.

”Tulevaisuudessa ihmiset odottavat yksilön huomioivaa johtamista. Kuuntelu, kysyminen ja läsnäolo ovat kriittisiä, mutta näitä voi oppia”, sanoo johdon valmentaja ja psykologi Päivi Pentti. ”Onko teillä hallituksessa naisia? Miten hoidatte yhteiskuntavastuun? Tällaisia kysymyksiä nuoret esittävät työhaastatteluissa, ja niihin on pystyttävä vastaamaan, jos haluaa pärjätä kilpailussa milleniaali-työntekijöistä”, jatkaa työelämän juridiikkaan erikoistunut asianajaja Anu Waaralinna.

”Milleniaaleja ei johdeta samalla tavalla kuin meitä vanhempia sukupolvia, jotka kärjistetysti sanoen olemme kiitollisia siitä, että olemme saaneet työpaikan. He vaativat johdolta johtamista, mutta se, miten heitä johdetaan ja motivoidaan, edellyttää vanhan polven yritysjohdolta muutosta”, sanoo Waaralinna.

”Heitä ajavat usein erilaiset arvot kuin meitä. Milleniaaleista uuden ostamisen sijaan kierrättäminen on arvokasta, riskejä otetaan enemmän ja vapaa-aikaa arvostetaan. Somea kun seuraa, niin näyttää, että he ovat aktiivisia ja aina menossa”, Waaralinna kertoo.

Johdon valmentaja, psykologi Päivi Pentti (vas.) ja työelämän juridiikkaan erikoistunut asianajaja Anu Waaralinna.

”Erinomainen johtaja ei hae supersuoritusta”

Samaan aikaan, kun nuoret odottavat uudenlaista johtamista, on huolehdittava siitä, että vanhempi työntekijäpolvi pysyy ajan tasalla ja töissä. Waaralinnan mukaan työelämässä näkyvät nyt #metoo ja vahva diversiteettikeskustelu. Hän haastaa autoalan johtajia: ”Autoala on perinteisesti miehistä. Yritys voi itse vaikuttaa rakenteelliseen diversiteettiin ja tehdä diversiteetistä menestystekijän. Siinä on teille mietittävää, miten saatte milleniaali-naiset sponsoreiksi”.

Millainen sitten on erinomainen johtaja, joka pärjää nuorten sekä konkareiden kanssa ja tekee tulosta? ”Erinomainen johtaja ei hae supersuoritusta. Hän ymmärtää, että kaikissa ihmisissä on hyvää sekä kehitettävää. Hän tietää, että elämässä on valoja ja varjoja, kuuntelee itseään ja muita. Ihmiset tekevät tuloksen. Hyvä johtaja on myös kiinnostunut rakenteista ja prosesseista”, kuvaa Pentti. ”Leadership ja management, molempia tarvitaan, eivätkä ne sulje toisiaan pois, kuten usein kuvitellaan”, Pentti sanoo.

”Suuri osa työelämän riitatapauksista johtuu puutteista esimiestyössä”

”Esimiehisyydelle pitää antaa aikaa ja työkaluja. Se ei tule vain sillä, että tittelissä lukee esimerkiksi Senior Vice President tai Director. Kyse on ihmisten ja tuloksen johtamisesta. Vaikeat tilanteet tulevat turhan usein esimiesasemassa olevalle liian nopeasti vastaan. Ei ole kokemusta eikä näyttöjä esimiehisyydestä”, Waaralinna kuvaa työssään näkyvää johtamisen ilmiötä. ”Suuri osa eteeni tulevista työelämän riitatapauksista juontuu puutteellisesta esimiestyöstä”, sanoo Waaralinna.

”Lähiesimies on ensisijaisessa asemassa tuloksen johtamisessa”, jatkaa Pentti. ”Numeroita pitää seurata. Jos joku ei suoriudu, lähdetään miettimään, miten onnistumista tuetaan. Tällainen tekee mahdolliseksi rennon suorituksen. Myös mentorointi, toisilta oppiminen ja hyvän myynnin mallintaminen auttavat tuloksen tekemisessä”, Pentti ehdottaa. Tulosta ei voi tehdä keinolla millä hyvänsä. Tämä pitää muistaa silloinkin, kun puhutaan itseohjautuvasta organisaatiosta, ja vaikka tuloksen tekemisen keinoista olisi sanottu vain: ”Ihan sama miten, kunhan tulosta syntyy.” Waaralinna nostaa esiin myös yhtiön juridiset velvoitteet: ”Tuloksen tekeminen ei voi muun muassa tapahtua rikkomalla syrjinnän kieltoa ja yhtiön pitää huolehtia, että henkilöstön kuormitustekijät eivät nouse liian korkeiksi”, Waaralinna muistuttaa.

”Monen autoalan yrityksen pääkonttori on pääkaupunkiseudulla. Yrityksen velvollisuus on huolehtia, että esimiehet myös maakunnissa saavat samat työkalut omaan johtamistyöhönsä kuin ylintä johtoa lähellä olevat”, sanoo Waaralinna. Työelämä kaikkiaan on yhä pirstaloituneempaa, on freelancereita ja virtuaalisia tiimejä. Asiantuntijat ovat itseohjautuvia eikä johtaja aina ole fyysisesti läsnä. “Johtamisen tarve ei poistu. Päinvastoin, johtamista tarvitaan yhä enemmän, mutta se on erilaista kuin ennen. Työntekijät haluavat näkymää siihen, miten työ ja oma osaaminen kehittyy, ja tähän keskusteluun uuden ajan johtaja on halukas lähtemään”, sanoo Pentti.

Juristin puoleen käännytään usein, kun ongelmia on jo päässyt syntymään. Waaralinnan mukaan työelämän mahdollisia ongelmia ja niiden seurauksia voidaan minimoida, kun juristia konsultoidaan silloin, kun vaikea tilanne on vasta alussa: ”Juridiikka antaa yritykselle ja johtamiselle ‘sokkelin’, perustan, jonka päälle tekeminen rakentuu, mutta se määrittää vain minimitason. Aina se ei riitä, eikä ole yrityksenkään edun mukaista. Monet kalliit ongelmat voidaan välttää, kun juristilta pyydetään apua oikea-aikaisesti. Kun asioista toisaalta puhutaan ja työpaikalla vallitsee vuorovaikutteinen keskustelukulttuuri, ei ylitsepääsemättömäksi eskaloituvaa tilannetta pääse edes syntymään.”

Anteeksi, että häiritsen, saisinko palvelua?

”Asiakaskohtaamisen ja -kokemuksen hallinta tulisi olla keskiössä. Kun pyritään tuottamaan tulosta ja johtamaan suoritusta, asiakkaan olo ei liikkeessä voi olla, että asiakas pyytää anteeksi läsnäoloaan. Organisaation on oltava kunnossa ja valmis vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin. Tämä on nimenomaisesti saavutettavissa suorituksen aktiivisella ja oikea-aikaisella johtamisella ”, toteaa Waaralinna.

”Autokaupassa on muistettava, että nykyään kuka vain liikkeeseen tulija voi olla varoissaan ostamaan auton. Useimmat ovat”, sanoo Päivi Pentti. Hän antaa kiitosta autoalalle: ”Ala on kehittymässä. Autoliikkeet järjestävät koulutuksia henkilöstölle ja valmentavat esimiehiä, puhuvat arvoista ja yrityskulttuurista. Paras oma kokemukseni autokaupassa on sattumalta naismyyjän palvelusta. Hän hoiti homman särmästi, piti lupauksensa ja soitti perään”.

AKL Summit 2019 tuo lokakuussa Finlandia-talolla yleisön eteen Päivi Pentin ja Anu Waaralinnan dialogin tulevaisuuden yrityksen johtamisesta. Ilmoittaudu nyt!

Jaa

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin

Lue myös

Pysy kyydissä

Tilaa uutiskirje ja kuulet Summit-uutiset ensimmäisenä.

Copyright Autoalan Keskusliitto ry 2019 © Tietosuojaseloste 
Käytäthän modernia selainta. Sivusto ei tue Internet Exploreria.