Sähköistyvä autoala käy läpi yhtä historiansa suurinta murrosta. Autot ovat muuttumassa ohjelmistoiksi, pyörien päällä kulkeviksi tietokoneiksi, jotka päivittyvät ja ovat yhteydessä pilvipalveluihin.
Tilaammeko auton tulevaisuudessa kotiovelle kännykän sovelluksella? Yleistyykö MaaS (Mobile as a Service) palveluna, entä robottiautot ja autonomiset ajoneuvot? Ratkaisemmeko kriittisten raaka-aineiden saatavuuden sähköautojen massatuotannon osalta?
– Se, kuinka hyvin pystymme hyödyntämään uusien energiamuotojen ja digitalisoitumisen mahdollisuudet autoalalla, riippuu kyvystämme johtaa innovaatioprosesseja, tiivistää kansainvälisen liiketoiminnan johtaja Juho Partanen.
Partanen on toiminut viimeiset 15 vuotta auto- ja ajoneuvoteollisuuden globaaleissa toimitusketjuissa ja johtanut lukusia pk- ja pörssiyritysten muutosprosesseja. Hän korostaa, että innovaatio ei ole pelkkä teknologia.
– Innovaatio tarkoittaa koko sitä prosessia, jonka kautta uusi tuote tai palvelu saadaan markkinoille. Lopuksi kuluttajien on vielä hyväksyttävä tuote, otettava se omaksi, Partanen toteaa.
S-kurvilta kohti tulevaa
Käynnissä oleva neljäs teollinen vallankumous liittyy automaation, robotiikan ja tekoälyn laajamittaiseen käyttöönottoon. Tässä kehityskulussa olemme Partasen mukaan innovaatioprosessin s-kurvin alussa.
– Mitä kaikkea voimme aidon oikeasti tehdä, sitä ei kukaan osaa vielä varmuudella sanoa. Tiedämme, että organisaatiokulttuuri, johtamismalli, kuluttajakäyttäytyminen, koko autoalan ekosysteemi tulevat muuttumaan.
– Muutosta ajavat ilmastotavoitteet, toisaalta energiamurros ja digitalisoituminen, joita ei pidä nähdä erillisinä strategioina vaan toisiinsa linkittyvinä teknologioina, Partanen painottaa.
Sähköiset teknologiat korvaavat perinteisiä polttomoottoriautoja, ja sen myötä meillä on käytössä yhä enemmän sensoridataa ja ohjelmistoja. Iso kysymys on, mitä me tällä kaikella tiedolla teemme.
– Kyse on siitä, miten onnistumme tuomaan digitaaliset ratkaisut palveluna käytössä olevien teknologiajärjestelmien päälle niin, että ne parantavat asiakkaan kokemaa arvoa ja auton käytettävyyttä. Henkilöautojen käyttöaste, eli aika, jonka auto keskimäärin liikkuu vuorokaudessa, on tällä hetkellä hyvin alhainen, vain noin 5 %. Lisäksi matkustajien lukumäärä autoa kohden on pieni.
– Meidän on rehellisesti kysyttävä, minkälainen ilmastojalanjälki seuraa siitä, kuin tuotamme kaikki 60–65 miljoonaa henkilöautoa vuositasolla. Vaikka vaihtaisimme kaikki käyttövoimat ympäristöystävälliseksi, se ei riitä.
– Meidän on pystyttävä tarkastelemaan liikkumista kokonaisuutena, osana kehittyvää vähähiilistä energiajärjestelmää. Meidän on asetettava realistisia lyhyen tähtäimen kehitystavoitteita, joiden kautta löydämme keinoja nostaa myös henkilöautojen käyttöastetta, Partanen korostaa.
Alustatalous osaksi autoteollisuutta
Astuminen Big data -maailmaan tarkoittaa, että tietotekniikka ja keinoäly tulevat entistä vahvemmin osaksi auto- ja ajoneuvoteollisuutta.
– Se, millaisen roolin tietotekniikkaa- ja ohjelmistotalot, kuten Google ja Microsoft, ottavat autoteollisuudesta, on mielenkiintoinen. Tyytyvätkö nämä luomaan alustan, jonka päälle autotehtaat kehittävät omat ohjelmistonsa vai haluavatko nämä itselleen laajemman osan uudistuvasta ekosysteemistä.
– Entä näemmekö autoteollisuudessa ohjelmistopuolelta tuttua tapaa johtaa innovaatioita avoimilla tai jaetuilla alustoilla, jolloin käyttäjät itse pääsevät mukaan kehittämään palveluita, Partanen pohtii.
Varmaa on, että autoteollisuuden perinteiset erottuvuustekijät tulevat muuttumaan. Menestystekijöiksi nousevat digitaalinen innovaatio, materiaalitekniikan osaaminen sekä lyhenne ACES (Autonomous, Connectivity, Electrification, Shared Mobility).
– Tieto on uutta öljyä, kun teollisuuden neljäs vallankumous vyöryy läpi sähköistyvän auto- ja ajoneuvoteollisuuden. Samalla perinteinen mekaaninen insinööritiede kohtaa luovan ajattelun ja alustatalouden, Partanen painottaa.
AKL Summitissa kuullaan Juho Partasen puheenvuoro aiheesta Sähköistyvä ja digitalisoituva autoteollisuus (Industry 4.0 autoteollisuudessa).
